Valkea joulu tuli Lappeenrannan seudulle viime tingassa - ja nyt lumi on jo sulamassa Pyhän Tapanin eli Boxing Dayn myötä. Boxing ei tarkoita tässä yhteydessä nyrkkeilyä, vaan kiitokseksi annettuja lippaita Skandinavian ulkopuolella englantia puhuvalla kielialueella.
Joulu alkaa olla ohitse, ateriat olivat erittäin hyviä, yhdessäolo juhlaa, ja muistokäynti hautausmaalla ohittamaton.
Iltapäivällä taivaanranta alkoi punoittaa laajasti auringon laskiessa ja sitten tuli puhuri. Täällä ei onneksi ylitetty myrskylukemia kuin muutamissa puuskissa. Jokunen puu kaatui.
Joulun aikaan luin Laylan, joka nyt ei ihan mikään jouluromaani ollut. Tervo näyttää laajentaneen repertuaariaan Stieg Larsson- tyyppiseen fiktioon. Joissakin asioissa hän porautuu Larssonia syvemmälle, mutta kirjan loppuosa ratkaistaan pikavauhtia - olisikohan aika loppunut kesken. Hyvän ja pahan epätasainen taistelu leimaa kirjaa, mutta toivon kipinän JT jättää, vaikka ei ylistä nykyisen eurooppalaisen sivilisaation tulevaisuutta. Elokuvakäsikirjoitus lienee valmistumassa ja kirjan episodit ovat kuin filmin synopsis. Ei hassummin stand up- koomikkokirjailijalta ja giornalistilta.
Vuoden viimeinen viikkoa alkaa - on aika muistella tämän vuoden hyvät ja vähemmät hyvät hommat ja tehdä suunnitelmia ensi vuodelle. Onnea siihen kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti