Voimakaksikko on valittu. Veikkasin tietysti Niinistöä voittajaksi, mutta laitoin toiseksi Haaviston hyvin pienellä erolla Väyryseen. Ja niin tapahtuikin. Muiden ehdokkaiden kohdalta prosenttiroknoosini meni useilla prosenteilla pieleen. Erityisesti kokeneen ja pätevimmän ehdokkaan vaatimaton äänisaalis oli yllätys - gallupeista huolimatta.
Kahden viikon taistelu on alkanut. Molemmat ovat herrasmiehiä, joten keskinäistä loanheittoa tuskin tulee. Mutta apujoukot ja kansa saattavat reagoida jopa puheissaan loukkaavasti. Urheiluareenojen huonompi puoli tulee politiikkaan ja pettyneet purkavat mieltään.
Luulen, että molemmat saavat tasapäin tukea kaupungeista ja hyvinvointi-Suomesta. Haavisto saa suuren osan Lipposen enemmän tai vähemmän julkisesti testamenttaamista äänistä. Sitä tukee Päivi Lipposen tuore bloggaus US:ssa. Ammattiyhdistysliike näkyy kehottavan joukkoja Haaviston taakse. Niinistö saanee SFP:n äänestäjiltä lisää, mutta Persujen äänet Helsingissä ja Suomen pikkucityissä voivat olla yllätyksellisiä. Eroa ei synny nähdäkseni etelässä, ellei AY-liike todella yllätä. Mutta maaseutu nämä vaalit loppujen lopuksi ratkaisee. Kumpi ehdokkaista pystyy luomaan hyvän ja luontevan suhten maaseutuun ja syrjässä asuviin ihmisiin. Kuntaliitokset eivät kuulu presidentille, mutta taitavammin niihin suhtautuva korjaa potin kotiin ja pääsee kansankunnan kaapin päälle. Äänestämättä jättäminen tullee lisääntymään. Se sataa Niinistön laariin.
Koulutus ja oppiarvo tuskin ratkaisee nykymaailmassa mitään, loppututkinto tai sen puuttuminen ei ole olennaista, jos on hyvä tyyppi. Kirjojen kirjoittaminen paljastaa paljon ihmisestä, mutta siinäkään tuskin eroja on paljon, vaikka Haaviston kirjallinen tuotanto on Wikipedian mukaan lähinnä Interrail-oppaita. Perheoloilla on merkitystä, mutta niistä ei voi puhua, koska se ymmärretään syrjinnäksi. Kaikissa kumppanuussuhteissa on monenlaisia elementtejä, hyväksikäyttöä ei pidä hyväksyä, mutta siitä ei ole merkkejä.
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros johtaa uudenlaiseen Suomeen.
Vuosituhannen vaihteesta on kulunut kymmenen vuotta, mutta yhteiskuntamme on muuttunut enemmän kuin parissa-kolmessakymmenessä vuodessa sitä ennen.
Niinistö on vielä "vanhan liiton miehiä". Haavisto edustaa uutta vähitellen vallan Suomessa saavaa sukupolvea ja on selvästi muutoksen johtotähti, ja pian johtovaari - koska hänkin vanhenee.
Iäkkäämpien on vaikea hyväksyä muutosta, mutta näin maailma menee eteenpäin, jopa Euroopan koillisnurkka Suomi. Vaikka - kuten todennäköiseltä näyttää - Haavisto häviäisi, ei muutos katoa.
Jos Suomi eli I tasavallassa sodan loppun saakka ja Kekkonen, Koivisto ja Halonen toisessa tasavallassa, alkaa nyt III tasavallan aika, vähitellen. Ahtisaari oli ensimmäinen III tasavallan airut ja enne. Silloin puolue-eliitit ja puoluejyrät säikähtivät. Vanha meno palasi kuitenkin pian. Nyt suuntaa ei voida kääntää vanhaan Suomeen.
Isänmaa näyttää korvautuvan synnyinmaalla, ja kansalaisemme ovat jatkossa maailmankansalaisia. No - tämä on ennuste, joka saattaa vielä jäädä toteutumatta, mutta muutoksen suunta on selvä.
Anyway.
Let's vote!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti