Tuskin mikään suomenkielen sana kuvaa informaatiota paremmin kuin otsikon leipävertaus. En ole savolainen, mutta arvostan savonmurteen sattuvia ja oivaltavia kielikuvia.
Niin, kävin eilen kirjastoissa ja niiden jälkeen vierailin Mediatoriksi nimitetyllä areenalla. Helsingin kaupunginkirjastossa opin, että samalla kortilla saa myös Espoon ja Vantaan kirjoja. Hyvä! Mukaani tarttui Miika Nousiaisen Metsäjätti, jonka kannessa on Best Seller- leima. Tämä tarkoittaa viikon laina-aikaa. Palvelu Laajasalon kirjastossa oli erinomaista.
Päivemmällä siirryin Meilahden alueelle, jossa sain entisen Yliopiston LTDK:n perusopetuksen laitoksen alakerrassa lounaan normihintaan. Arkkitehdin suunnittelemat lankatuolit olivat vaihtuneet tusinakamaksi arvelemaani sitonit- tuotteeseen. Alakerrassa pönötteli joidenkin vanhojen opettajieni muotokuvia joukossa leppoisa Harald Teir luennoimassa naivistis- tyyppisessä maalauksessa. Oli myös uudempia (Saxen-Sakseloita) ja vanhempia (Renkosia) maalauksia, joissakin uusissa näkyi vain hahmo.
Terveystieteen kirjastossa oli myös erinomainen palvelu. Taas tuli kortti ja tunnin ilmainen informaatiohaun neuvonta. Aivan upeata. Kirjastossa on myös kirjoja ja lehtiä, mutta kaikki tieto kannattaa louhia suunnattomista hakupalveluista, joista aika monen artikkelin saa pdf- muodossa itselleen näppärästi sähköpostilla. Informaatikko-ammattilaisesta on paljon apua, saattaa viikon työ sujua parissa tunnissa opastuksen keralla ja jälkeen. Olen lupaillut laativani review- tyyppisen artikkelin ikivanhoista pöytälaatikkoon jääneistä tutkimuksistani. Saas nähdä. Tänään aion mennä vielä informaatikon pitämälle parin tunnin kurssille.
Harmi, ettei terveystieteen kirjastoa voi käyttää esim. maaseutusairaaloissa - ei vaikka siitä tietysti maksettaisiin. Yritin johtaja-aikanani vaikuttaa asiaan, sain ymmärtävää nyökkäilyä, mutta lopputulemaksi jäi: mitäs toimit siellä periferiassa. Business ja Kansalliskirjasto rulettaa.
Vapaa tiedonkulku on suhteellinen käsite, kun mukana ovat tietysti yritykset ja business. Mutta mielestäni maksamalla pitäisi päästä tietoihin muualtakin Suomesta. Helsingistä tietysti pääsee, koska kirjastotoimi on yhteiskunnan rahoittamaa ja kansalaisen käytössä, kun hän matkustaa kirjaston luokse tietoa louhimaan.
Kun ei vuori tule Muhammedin luokse, on Muhammedin mentävä vuoren luokse.
Kävellessäni takaisin keskustaan Meilahdesta, kuljin Finlandiatalon ja Musiikkitalon ohitse ja jätin musiikin tällä kertaa siihen. Yllätyksekseni näin keskeneräisen rakennustyömaan keskellä Helsingin parhainta paikkaa. Sinne rakennuttaa Etera asuntoja, joilla on Aalto-nimi. Hm... ovatkohan Helsingin herrat taas nukahtaneet? Mutta vaihtoehtokulttuuria ei ole nitistetty, pakkasen purema sekainen telttaleiri vastapäätä Sanomataloa oli siitä osoituksena. Ketään ei näkynyt teltan ja kojujen ulkopuolella. Makasiiniliike on edelleen olemassa.
Oli oikeastaan kiinnostavaa nähdä presidenttiehdokkaat kakkonen ja kuutonen livenä. Tenttaus oli vähän yksistoikkoinen, ja sananrieska oli kuivunutta, mutta Mielensäpahoittajan puheenvuorot hauskoja ja teräviä. Hyvä oivallus keventää jaanaamista ja jorinaa. Arvaan kyllä kenen puolella MP oli. Toinen oli sketsipakinan mielestä harmaa ja toinen mielensäpahoittaja kuten itse MP. Hyvä luonnehdinta. Naapurikatsoja oli "hampaat irvessä Haaviston puolesta"- tyyppi, joka heitteli välihuutoja ja lähes vihapuhetta sen kun ehti. Varttuneessa väessä näkyi Niinistö- kirjamerkkejä heiluttevia helsinkiläisiä rouvia ja siistejä sisäturkkeja kainaloissaan kuljettavia herroja, mutta myös nuorisoa ja hetken takanani seisoi itse BenZ.
Ehdokkaiden sanomisia kommentoin aikaisemmasta ajatuksesta poiketen nyt kuitenkin HS blogi Perässähiihtäjissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti