Oscarit on jaettu

Viime yönä markkinointikoneisto jakoi nimetyille ehdokkaille pystit. Meryl Streep niiasi - ehkä kuitenkin pokkasi parhaan naisnäyttelijän patsaan roolistaan Rautarouvassa.  Mrs. Streepin näyttelijäntyöstä on monenlaisia mielipiteitä. Mutta kyllä hän kuuluu nykyhetken näyttelijöiden taitavimpiin ja ilmaisukykyisempiin ja jää ilman muuta elokuvan historiaan. Annoin Iron Lady- filmille **** nähdessäni sen juuri ennen oscareita.

Tuo entinen selluloidi- ja nykyinen bittiteollisuus on erityisesti Kalifornian muovi- ja betonikulttuurin sekä palmu-rantatyrske-sunset glamourin syömähammas kulunutta kielikuvaa käyttääkseni. Olin kerran matkalla Los Angelesissa juhlien aikaan. Finnairin käyttämässä hotellissa oli aikanaan järjestetty ensimmäinen Oscar- gaala. Sen kunniaksi pianisti esiintyi ja joitakin juhlien jatkoja näkyi paikalla. Kaduilla oli kilometrikaupalla filmiä levällään ja poliisit pyörivät kaikkialla ja tekivät autoillaan näyttäviä U-käännöksiä. Joukko juhlijoita oli taltutettu istumaan katukäytävälle selkä rakennukseen, polvet koukussa ja kädet ristissä niskan takana. Missään filmissä en ole nähnyt sellaista kohtausta. Asento vaikutti hankalalta, mutta poliisit hallitsivat täysin tilanteen. En tiedä, mikä oli syynä, mutta erikoiselta juttu näytti. Juttelin viereisen Spirituoosikauppaa pitävän mustan kanssa, joka pudisteli päätään. Mies oli käynyt niinkin kaukana kuin Tanskassa.

Viime viikolla yritin perehtyä hallintoalamaisen tehtäviin erään valtion viraston lähetellessä määräyksiään ja määräaikojaan. Näyttää siltä, että virastoilla on halua korjata sitä, mikä toimii, mutta ei huomata sitä mikä ei toimi. Ja pyydetään lisää henkilökuntaa ja valitellaan työmäärää. Mielestäni hallintoa on karsittava ja työntekomahdollisuuksia lisättävä muualla. Tämäkin virasto on kaiken lisäksi tehnyt kardinaalivirheitä ja osa työntekijöistä on saamassa ainakin mojovia syytteitä laiminlyönneistään. Tunnollisena hallintoalamaisena yritän parantaa tapani ja tuottaa byrokraateille paperia ja bittejä mapitettavaksi tai säilöttäväksi parhaan taitoni ja kykyni mukaan. Onhan se toistaalta sama, mitä byrokraatti tekee, työ ja palkka sekä kulutus nostaa kansantalouden tuottoa.

Käynti Helsingissä tuli sopivasti. Hyvä ruoka Kosmoksessa ja sen jälkeen Lasse Pöystin uskomattoman hieno oivaltava monologi "Mies joka kieltäytyi käyttämästä hissiä" kruunasi illan. Lasse on upea näyttelijä.  Filmeissäkin Oscar- tasoa ja näyttämöllä ylittämätön. Sen jälkeen kokous lauantaina sujui hyvin, ehdittiin katsoa Carl Larssonin näyttely Ateneumissakin. Larssonin alkuvuosien työt ja Pariisissa maalatut olivat upeimpia, sitten alkoivat postikorttisarjat ja ruotsalaisen elämänmuodon ylistys. Kansatieteellisesti tämä tietysti erittäin arvokasta kuvausta. Ja lapsille löytyy paljon nähtävää. Kiinnostunut löytää Falunin läheltä Larssonin museoidun kodin. Ruotsalaiset (L:n lisäksi mm. Selma Lagerlöf ja Astrid Lindgren) ovat muuten eteviä lastenkulttuurissa, siitä heille kaikki kunnia.

Tänään taitaa olla vielä hiihtokeliä ennen suojan saapumista. Pientä lumihiutaletta leijailee maahan. Kahdenksan astetta on pakkasta - ja talven selkä on viimein taittunut.