Kevät on vauhdilla tulossa, mutta nyt parina päivänä on pyryttänyt jälleen. Uusi lumi on vanhan surma sananlaskun mukaan.
Paikallisaviisissa pohdiskellaan AY-pomojen palkkoja, kouluverkon supistamista ja karjalaisten hymyilyä kun tavataan. Ankeakin arki helpottuu hymyllä. Ja jälleen tulee sananlasku kielen päälle: ilo pintaan vaik sydän märkänis. Taidatko sen paremmin sanoa. Täällä tynkä-Karjalassa keskustellaan enemmän kuin lännempänä (omia havaintoja). Hississäkin puhutaan toisin kun muualla. Minne sie oot mänös- tyyliin. Ei kysytä tylsästi mikä kerros. Ehkä siitä tulee yhteisöllisyyttä. Itäisen maan kansalaiset ovat vielä yhteisöllisempiä kuin suomalaiset suomenruotsalaisia lukuunottamatta. Mutta venäläiset eivät hymyile kovin paljoa. Mistähän sekin johtuu.
Sunnuntaiaviisissa on myös kirjoitus taistelusta allergiaa vastaan. Hankkikaa koira, juokaa kuumentamatonta maitoa ja harrastakaa puutarhanhoitoa. Näin lapset tottuvat pöpöihin immuunijärjestelmän toimiessa entistä paremmin. Allergiaprofessori perustaa ohjeensa mm. tutkimukseen, jossa vertailtiin Venäjän Karjalan ja Suomen allergiaesiintyvyyttä. Ero on kuusinkertainen.
Kyse ole vain ihmislajista, sillä ihmisen mikrobiomi (suurinpiirtein oma bakteerikanta) voi sitä paremmin, mitä paremmin sitä ympäröivä bakteerieliöstö voi.
Olemme osa luontoa - kuitenkin ja onneksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti